Esiintyjät 2025

'

'

'

Jaana Erkkilä-Hill

Jaana Erkkilä on kokkolalainen kuvataiteilija, joka toimii Lapin yliopiston kuvataiteen professorina. Erkkilän pääasiallinen ilmaisukieli liittyy erilaisiin grafiikan menetelmiin, jotka vievät visuaalisen maailman raamien ulkopuolelle usein suoraan seinäpintaan. Tutkijana Erkkilää kiinnostaa taiteellinen ajattelu ja taiteilija-lähtöinen pedagogiikka sekä taiteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Musiikkiin Jaana Erkkilällä on kiinteä suhde sekä kuulijana että vanhan musiikin harrastajana. Jaana elää aikamme taiteilija-nomadin elämää ja jakaa aikansa Kokkolan, Englannissa sijaitsevan Totnesin ja Rovaniemen välisiä reittejä rampaten.

'

Heli Huuki

Musiikin maisteri Heli Huuki työskentelee Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kanttorina. Heli on valmistunut oopperalaulajaksi Wienin konservatoriosta (Musik und Kunst Privatuniversität der Stadt Wien), laulupedagogiksi Lahden ammattikorkeakoulusta sekä kirkkomuusikoksi Sibelius Akatemiasta. Parhaillaan Heli täydentää opintojaan Centria ammattikorkeakoulun rytmimusiikkilinjalla valmistuen sieltä pop/jazz-laulupedagogiksi. Heli on osallistunut useisiin laulukilpailuihin, laulanut kirkkomusiikkiteosten solistina sekä tehnyt oopperarooleja, laulanut mm. Savonlinnan oopperajuhlakuorossa sekä Kansallisoopperan lisäkuorossa. Heli tykkää työskennellä musiikin alan sekatyöläisenä ja siitä syystä kanttorin työ on monipuolisuudessaan mielekästä.

Ihmisääni ja sen mahdollisuudet ovat Helille intohimo. Siksi kuorolaulaminen, laulunopettaminen ja kuoronjohto ovat erityisen lähellä Helin sydäntä. Heli on myös tutkinut äänityyppejä gradussaan "Beyond the Fach – A survey of changing a singer´s voice type", joka on julkaistu kirjana.

'

Pekka Jalkanen

(s. 1945, Rautalampi), säveltäjä ja musiikkitieteen dosentti, on etnisistä ja arkaaisista aiheista kiinnostut minimalisti. Teoksia on toista sataa: kolme oopperaa, viisi konserttoa, orkesteri- ja kuoroteoksia, yksinlauluja, kamarimusiikkia etenkin kanteleella ja kymmenkieliselle kitaralle decacordelle, sekä elokuvamusiikkia ja musiikkia lapsille. 

Kreeta-Maria Kentala

Kreeta-Maria Kentala on kaustislainen viulisti, barokkiviulisti, orkesterinjohtaja, kamarimuusikko,

pelimanni ja tapahtumatuottaja. Hän toimii nykyään vapaana taiteilijana toimittuaan aiemmin erilaisissa orkesteri- ja opetusviroissa. Kentalan lukuisat levytykset ovat saaneet palstatilaa ja palkintoja, ja hän oli vuonna 2019 ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi.

Hän suunnittelee Henki kulkee -tapahtumaa yhdessä Vesa-Tapio Valon ja Elina Vuorimiehen kanssa.

Pekka Kivelä

Lehdistöneuvos Pekka Kivelä on syntyjään kaustislainen (1948). Hän teki elämäntyönsä viestinnän parissa ja työskenteli MetsäGroup -konsernissa yli 40 vuoden ajan. Hän on yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta 1971.

Palattuaan synnyinpitäjäänsä Kivelä on toiminut kotiseututyön parissa mm. Virkkalan Perinneseura ry:n puheenjohtajana. Hän on ollut päävastuussa yhdistyksen perustaessa Kraatarimuseon Kaustiselle, jossa vaalitaan Wirkkalan taiteilijasuvun perintöä.

Kivelä on kirjoittanut useita kirjoja ja näytelmiä. Taitelija Ilmari Wirkkalan elämäkerran "Mullassa muistomme elää" Kivelä julkaisi 2015.

Kamarikuoro Krysostomos

Kamarikuoro Krysostomos on korkeatasoinen ja ennakkoluuloton ortodoksinen sekakuoro. Vuonna 2003 perustettu kuoro toimii valtakunnallisesti ja harjoittelee periodeittain musiikin Mikko Sidoroffin johdolla. Krysostomos on erikoistunut uuden suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin esittämiseen ja kantaesittää vuosittain uusia sävellyksiä.

Kuoron nimi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa "kultasuuta". Se viittaa 300-luvulla eläneeseen Konstantinopolin arkkipiispaan isä Johannes Krysostomokseen, joka puheenlahjojensa ansiosta sai kyseisen lisänimen.

Kuoronjohtaja Mikko Sidoroffin teokset Panihida, Suuri paasto ja Vigilia ovat kuoron ohjelmiston kivijalka. Sidoroffin sävellysten lisäksi kuoro on tilannut ja esittänyt uusia sävellyksiä mm. Mikko Heiniöltä, Pekka Jalkaselta, Säde Bartlingilta ja Pasi Lyytikäiseltä. Syksyllä 2025 kuoro kantaesittää Jennah Vainion teoksen "For the Departed". Kantaesityksiä on vuosien saatossa kertynyt jo yli kaksikymmentä, joten kuoro on tehnyt todellista pioneerityötä suomalaisen musiikin hyväksi.

Kuoron ohjelmisto koostuu niin suomen-, ruotsin- kuin englanninkielisistäkin teoksista. Krysostomos konsertoi säännöllisesti eri puolilla Suomea ja on tehnyt uutta suomalaista musiikkia tunnetuksi myös ulkomailla, mm. Saksassa ja Romaniassa. Kuoro on tehnyt viisi äänitettä, joista uusin, Mikko Sidoroffin Vigilia, ilmestyy huhtikuussa 2026.

Kuoron jäsenet ovat kokeneita kuorolaulajia, jotka suhtautuvat uusien sävellysten esittämiseen intohimoisesti. Periodimuotoinen harjoittelu on intensiivistä työskentelyä, mikä luo laulajien keskuuteen erityisen hyvän ja innostuneen ilmapiirin. Krysostomos onkin koko toimintansa ajan tehnyt merkityksellistä työtä raivaamalla tietä modernille ortodoksiselle musiikille ja osoittanut, että myös kirkkomusiikki voi uudistua perinteitä kunnioittavalla tavalla.

Tea Polso

Cembalisti, urkuri ja pianisti Tea Polso on kokenut ja monipuolinen muusikko, joka freelance-cembalistin työnkuvan lisäksi toimii tällä hetkellä myös tuntiopettajana Novia ja Centria -ammattikorkeakouluissa (säestys ja kamarimusiikki). 

Polso aloitti Sibelius-Akatemian opintonsa vanhan musiikin koulutusohjelmassa opettajinaan Anssi Mattila ja Assi Karttunen (continuosoitto). Cembalonsoiton A-tutkinnon hän teki v. 2008 Elina Mustosen johdolla. Polso on valmistunut Sibelius-Akatemiasta myös kirkkomusiikin koulutusohjelmasta, jossa hän teki urkujensoiton A-tutkinnon Olli Porthanin johdolla. Opintojaan hän on täydentänyt useilla mestarikursseilla ja yksityisesti (opettajanaan mm. Mitzi Meyerson). Polso toimii jatkuvasti erityisesti continuosoittajana erilaisissa kokoonpanoissa ja orkestereissa, mm. Vasa Baroque Ensemblen, Earthly Angelsin, Kentala Consortin ja Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin riveissä.

Maria Pulakka

Maria Pulakka on soittanut viulua Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa vuodesta 1982. Kaustislaissyntyinen Pulakka aloitti viuluopinnot vuonna 1972 Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa Juha Kankaan oppilaana. Myöhemmin hänen opettajinaan olivat Kaija Saarikettu, Jari Valo, Jennifer Nuttall-Wolf ja Sophie Langdon.

Pulakka on opiskellut myös barokkiviulunsoittoa mm. Monica Huggettin ja Reinhard Goebelin johdolla. Hän on konsertoinut ja levyttänyt useiden vanhan musiikin yhtyeiden, kuten Barocco Boreale ja Suomalainen Barokkiorkesterin kanssa. Aktiivisena kamarimuusikkona hän toiminut myös Chydenius-kapelli ry:n jäsenenä. Häntä voi kuulla myös kansanmusiikin parissa Nikulan pelimanneissa ja Akkapelimanneissa.

'

Meeri Pulakka

Sopraano Meeri Pulakka saa usein kiitosta tyylikkäistä, musikaalisista ja koskettavista tulkinnoistaan niin kamarimusiikin, sooloteosten kuin oopperankin parissa. Hänen monipuolinen ohjelmistonsa ulottuu barokista nykymusiikkiin. Pulakka on laulanut useiden suomalaisten orkestereiden, kuten Turun filharmonisen orkesterin, Kamariorkesteri Avantin, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin ja Suomalaisen barokkiorkesterin solistina ja mm. Juha Kankaan, Sakari Oramon, Jukka-Pekka Sarasteen ja John Storgårdsin johdolla. Hänen esittämiinsä oopperarooleihin lukeutuvat Kaija Saariahon Émilien nimirooli, Mozartin Vitellia (La Clemenza di Tito), Händelin Cleopatra (Giulio Cesare) ja Menottin Madame Euterpova (Help! Help! The Globolinks). Hän lauloi Tytön roolin Riikka Talvitien Prix Italia -palkitussa radio-oopperassa Kylmän maan kuningatar. Pulakka esiintyy usein nyky- ja kamarimusiikin parissa festivaaleilla ja konserttisarjoissa, joista viimeaikaisina esimerkkeinä Kaustisen kamarimusiikkiviikko, Kuhmon Kamarimusiikki, Musica nova Helsinki, Kangasala Classic ja Kokonainen-festivaali

Pulakka on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja Wienin Universität für Musik und darstellende Kunst -musiikkiyliopiston oopperaluokalta. Hän lauloi nykymusiikkiohjelmistoon keskittyvän ensikonserttinsa Musiikkitalon Talven nuoret taiteilijat -konserttisarjassa tammikuussa 2019. Syksyllä 2024 hän aloitti taiteelliseen musiikin tohtorin tutkintoon tähtäävät jatko-opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian docmus-tohtorikoulussa. Pulakan työskentelyä ovat viime aikoina tukeneet Suomen Kulttuurirahasto, Musiikin edistämissäätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Jukka Rautasalo

Sellisti Jukka Rautasalo (s.1966) aloitti perehtymisen vanhan musiikin tyylinmukaiseen esittämiseen osallistuessaan lukioikäisenä keväällä 1985 Helsingin Kamarijousien Bach-viikkoon Helsingin Ritarihuoneella. Johann Sebastian Bachin syntymästä tuli tuolloin kuluneeksi 300 vuotta. Helsingin Kamarijouset oli nuorten muusikoiden perustama kamariorkesteri, jonka konserttitoiminnassa keskeiseksi muodostui barokkimusiikin esittäminen mahdollisimman tyylinmukaisesti. Saman vuoden syksyllä hän aloitti sellonsoiton opinnot Sibelius-Akatemiassa.

Vuonna 1986 hän kiinnostui vanhan musiikin esittämisestä myös viola da gamballa, jota opiskeli lyhyen jakson sivuaineena Timo Junturan johdolla. Gambayhtyeelle eli consortille sävelletty musiikki on ollut erityisen lähellä Rautasalon sydäntä siitä lähtien. Hän on ollut kokoamassa gambayhtyeitä monessa eri yhteydessä ja soittanut niissä pääsääntöisesti diskanttigambaa. Yhtyeistä merkittävin oli The Spirit of Gambo, joka esiintyi aktiivisesti vuoteen 2008 asti. Sen jälkeen hän on koonnut yhtyeitä esiintymään Avantin ja RSOn konserteissa. Pitäjänmäen Kyläkirkolla on vuodesta 2022 toiminut oma nimikkoconsort, jonka konserteissa hän on esiintynyt.

Soolo-ohjelmistoa bassogamballa hän on esittänyt jo ensikonsertissaan vuonna 1993, mutta laajemmin Rautasalo on esittänyt ranskalaista barokinajan gambarepertuaaria vasta viime vuosina.

Vuonna 1985 alkoi ura myös Avanti-kamariorkesterissa, jossa on syntynyt läheinen suhde oman aikamme musiikkiin. Rautasalo on sittemmin ollut kahteen otteeseen taiteellisena suunnittelijana Avantin joka kesä järjestämällä Porvoon Suvisoitto -festivaalilla.

Kotimaisten yhtyeiden lisäksi Rautasalo esiintyi 1990-luvun alkupuolella Amsterdamin barokkiorkesterin ja espanjalaisen Al Ayre Español -barokkiyhtyeen riveissä. Samoihin aikoihin hän toimi hetken aikaa sellistinä myös Deutsche Kammerphilharmonie -orkesterissa Bremenissä.

Radion sinfoniaorkesterissa Rautasalo on soittanut kolmantena soolosellistinä vuodesta 1996 lähtien.

Rautasalo on uransa aikana toiminut useiden suomalaisten kaupunginorkestereiden solistina ja kapellimestarina erikoisalanaan 1700-luvun musiikki. Vuodet 2001-2004 hän toimi Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena johtajana ja kapellimestarina. Ondine-levymerkki julkaisi vuonna 2001 CD-levyn "The Classical Age in Finland", jolla Rautasalo toimii kapellimestarina. ALBA-levymerkki taas julkaisi vuonna 2007 CDn, jolla hän soittaa sellistisäveltäjä Luigi Boccherinin sellosonaatteja.

Keskiaikaista musiikkia Rautasalo soittaa viola d'arco -nimisellä soittimella.

Ansioistaan muusikkona ja suomalaisen musiikkielämän aktiivisena toimijana Rautasalo sai Pro musica -säätiön tunnustuspalkinnon vuonna 2018.

Ville-Juhani Sutinen

Ville-Juhani Sutinen on monialainen kirjailija ja kääntäjä, jolta on julkaistu kymmeniä teoksia, niin runoutta, tietokirjoja, esseitä kuin romaanejakin. Hän on ollut kahdesti tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, ja voitti palkinnon teoksella Vaivan arvoista vuonna 2021.

"Pitkät ja vaikeat romaanit eivät kuitenkaan vaadi salaperäistä vaistomaista ymmärrystä nerouden oikuista. Teoksia varten tarvitaan vain päätä ja persettä, siis riittävän kattavaa lukeneisuutta ja taustatietoja sekä viitseliäisyyttä ja aikaa. Ne voi kuka tahansa hankkia; niissä ei ole mitään mystistä."

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneesta teoksesta Vaivan arvoista, esseitä poikkeuskirjallisuudesta, Avain 2022.

Eero Saunamäki

Eero Saunamäki on Suomen tunnetuin nokkahuilisti, joka on esiintynyt yli kymmenen suomalaisen sinfoniaorkesterin solistina. Hän on myös saksofonisti ja laulaja ja toimii opettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Saunamäki on vanhaan musiikkiin keskittyvän BRQ Vantaa -festivaalin toiminnanjohtaja ja Tasavallan presidentin edustusorkesterissa Kaartin soittokunnassa Saunamäki on työskennellyt lähes 20 vuoden ajan.

Nokkahuilusolistina Saunamäki on tehnyt yhteistyötä useiden huippukapellimestareiden, kuten John Storgårdsin ja Dima Slobodenioukin kanssa. Hän on kantaesittänyt yli 40 nokkahuiluteosta, joista tärkeimpinä mainittakoon Kalevi Ahon (v. 2021), Jouni Hirvelän (v. 2018), Jukka Tiensuun (v. 2017) ja Juha Piston (v. 2011) nokkahuilukonsertot. Kansainvälinen levy-yhtiö BIS julkaisi äänitteen Ahon konsertosta syyskuussa 2023. Saunamäki on toiminut Vaasan, Seinäjoen ja Mikkelin kaupunginorkestereiden sekä Lapin kamariorkesterin liiderinä ja syksyllä 2024 hän osallistui Norrlandsoperanin orkesterin järjestämälle kiertueelle Pohjois-Ruotsissa. Saunamäki on myös toiminut sinfoniaorkestereiden avustajana molemmilla soittimillaan.

Eero Saunamäki on myös aktiivinen kamarimuusikko, joka on esiintynyt monipuolisesti niin suomalaisilla festivaaleilla kuin ulkomaillakin. Saksofonikvartetti Aavassa Saunamäki soittaa baritonisaksofonia ja sen lisäksi hän tekee yhteistyötä monien muusikoiden kanssa nokkahuilistina; viime aikoina hän on soittanut barokkimusiikkia mm. Kentala consortissa ja BRQ Vantaa Ensemblessä. Rytmimusiikin parissa Saunamäki työskentelee monissa kokoonpanoissa laulajana ja saksofonistina.

Saunamäen nokkahuilunsoittoa kuullaan äänitteiden lisäksi mm. Oscar-ehdokkaana olleessa elokuvassa, tietokone- ja mobiilipeleissä, risteilylaivan äänimaisemana sekä Saunamäen YouTube-kanavalla, josta löytyy myös paljon lisätietoa nokkahuilusta ja muusikon elämästä. Pedagogista työtä Saunamäki on Sibelius-Akatemian lisäksi tehnyt mm. Salzburgin Mozarteum-konservatoriossa, Hong Kong Schools Music Festivalilla sekä TAMKissa ja Jyväskylän yliopistolla. Saunamäki on Suomen nokkahuiluseuran perustajajäsen ja hän toimi seuran puheenjohtajana 15 vuoden ajan.

Eero Saunamäki opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2010 suoritettuaan molemmista instrumenteistaan diplomitutkinnot. Saunamäki on myös osallistunut lukuisille ulkomaisille mestarikursseille opettajinaan mm. professorit Dan Laurin ja Claude Delangle. Kasvatustieteen cum laude -opinnot Saunamäki suoritti Helsingin yliopistossa ja rytmimusiikkiopinnot Pop & Jazz Konservatoriossa. Saunamäen muusikon uraa ovat tukeneet lukuisat säätiöt ja rahastot. Taike myönsi Saunamäelle valtion taiteilja-apurahan vuodelle 2024 ja Suomen kulttuurirahasto työskentelyapurahan vuosille 2025 ja 2026.

'

Jennah Vainio

Jennah Vainio on opiskellut sävellystä Helsingin yliopistossa ja Sibelius Akatemiassa. Hänen teoksiaan on esitetty niin koti- kuin ulkomaillakin sekä radiossa. Esimerkiksi Baltimoren sinfoniaorkesteri, Hartfordin sinfoniaorkesteri (USA), Norrköpingin sinfoniaorkesteri (SWE), Helsingin kaupunginorkesteri, Tampereen kaupunginorkesteri, Ensemble Fusions (CAN) ja UMO Jazz Orchestra ovat esittäneet hänen teoksiaan. Kansainvälistä huomiota Vainio saavutti vuonna 2010 kun maailman ensimmäinen Konsertto beatboxaajalle ja orkesterille esitettiin USA:ssa Baltimore Symphony Orchestran, joht. Marin Alsop. Konserttoa on esitetty yli 30 kertaa. New York Times huomioi aikanaan konserton artikkelissaan uutta luovia ääniä segmentissään. Valtaosa Vainion teoksista on syntynyt tilaustöinä. Tuotanto kattaa orkesteri-, kamari ja vokaalimusiikin. Vainion teoksia on kustannettu ja levytetty. Hän on myös saavuttanut menestystä koti- ja ulkomaisissa sävellyskilpailuissa. Vainio tunnetaan lisäksi intohimostaan country- ja metallimusiikkiin. Sähkökitaran taitajana hänen ensimmäisiin musiikillisiin esikuviinsa lukeutuvat Elvis, Bobbie Gentry, Philip Glass sekä neoklassiset metallikitaristit Yngwie Malmsteen ja Jason Becker

'

Mikko Sidoroff

Mikko Sidoroff valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2011, orkesteri- ja kuoronjohtamisen koulutusohjelmasta, ja jatkoi opintojaan Mannheimin musiikkiyliopistossa. Hänet tunnetaan valovoimaisena kuoronjohtajana, kapellimestarina, kuoropedagogina sekä idearikkaana kuorosäveltäjänä.

Suomessa syntynyt ja vuodesta 2016 Saksassa asunut Sidoroff kirjoitti jo 17-vuotiaana ensimmäisen suurimuotoisen kuoroteoksensa Panihidan (ortodoksinen muistopalvelus, 2003), jonka kantaesitykseen muodostettu Kamarikuoro Krysostostomos on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Suomen tasokkaimmista kuoroista. Kuoron ohjelmistoon ovat kuuluneet myös kaikki Mikko Sidoroffin suuret kuoroteokset, kuten Suuri paasto (2013) ja Vigilia (2023).

Kuoro on kahden vuosikymmenen ajan kantaesittänyt uutta ortodoksista kirkkomusiikkia lukuisilta nykysäveltäjiltä. Pekka Jalkasen Deesis syntyi 2012 ja se on omistettu Krysostomos-kuorolle, joka kantaesitti sen Pyhäinpäivänä 2013 Uspenskin katedraalissa Helsingissä. Deesis löytyy myös Alban samannimiseltä levyltä.

Vuodesta 2023 lähtien Mikko Sidoroff on johtanut Dortmundin Kuoroakatemian alaisuudessa toimivaa kunnianhimoista Collegium Musicum -sekakuoroa, jonka ohjelmistosta mainittakoon John Tavenerin 8-tuntinen mestariteos The Veil of the Temple sekä Benjamin Brittenin St. Nicolas - kantaatti. Syyslukukaudella 2025 Sidoroff toimii Dortmundin Teknillisen yliopiston Kamarikuoron taiteellisena johtajana. Kyseisessä instituutissa Sidoroff on opettanut myös kuoronjohtoa vuodesta 2023 lähtien.

Jari Valo

Jari Valo (s.1961) tuli laajalle yleisölle tutuksi voitettuaan kansallisen Kuopion viulukilpailun 1985. Jo ennen tätä musiikin ystävät olivat kuitenkin panneet merkille Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin taitavan konserttimestarin, jona hän toimi 1972-1994. Kaustislaisen Valon ura käynnistyi pelimannina ja jatkui Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa, missä häntä opettivat Juha Kangas ja Mauno Järvelä. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Ari Angervon johdolla. Suoritettuaan viuludiplomin 1982 hän piti vuotta myöhemmin ensikonsertin Helsingissä. Vuodesta 1994 lähtien Valo on toiminut Radion sinfoniaorkesterin ensimmäisenä konserttimestarina. Hän myös opettaa Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa ja kamarimusiikkia. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt muun muassa Britanniassa, Eestissä, Venäjällä, Latviassa, Islannissa, Ruotsissa, Saksassa ja Japanissa.

'

Outi Valo

FT Outi Valo työskentelee Kaustisella Kansanmusiikki-instituutin vastaavana arkistonhoitajana ja on tehnyt väitöksen jälkeistä tutkimusta Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston tuella (2022–2023) ja Koneen säätiön tukemassa Musiikkiperinnön moninaisuus Suomessa -tutkimushankkeessa (2023–2025). Valon musiikintutkimuksen alan väitöskirja Kansanmusiikin keruu ja kansallinen katse: Erkki Ala-Könnin tallennustyö toisen tasavallan Suomessa vuosina 1941–1974 julkaistiin maaliskuussa 2022. Väitöksen jälkeen Valo on kirjoittanut artikkeleita Kaustislaiseen viulunsoittoon liittyen ja toimittanut yhdessä Heidi Henriikka Mäkelän kanssa monitieteisen kokoomateoksen Aineeton kulttuuriperintö — Käsite, käytäntö, politiikka, joka julkaistaan syksyllä 2025. Henki kulkee -tapahtuman esitelmässä Valo puhuu artikkelistaan, joka käsittelee kaustislaisten naissoittajien roolia ja näkyvyyttä erityisesti 1940–1960-luvuilla kerätyissä arkistokokoelmissa.

Vesa Tapio Valo

on Halsualla 1951 syntynyt, Vetelin yhteislukiosta ylioppilaaksi valmistunut kaustislainen, joka asuu Helsingissä. Valo opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineena yleinen kirjallisuustiede ja estetiikka ja valmistui Teatterikorkeakoulusta dramaturgiksi. Hän on työskennellyt myös teatteriohjaajana, suomentaja, näytelmäkirjailijana ja viimeksi Seinäjoen kaupunginteatterin johtajana 2009-2016. Työtehtäviä on ollut sekä Suomessa, Saksassa että Venäjällä.

Valo suomensi 2023 Erich Kästnerin romaanin "Tuuliajolla Berliinissä" (Aviador). Vuonna 2008 ensi-iltansa saanut Valon ohjaus Ilkka Kuusiston oopperasta "Nainen kuin jäätynyt samppanja" jatkaa yhä, viimeisin esitys oli Helsingin Oopperakesässä Aleksanterin teatterissa 2025. Valo kirjoittaa paraikaa juuriesseitä kaustislaisesta kulttuurimaisemasta.

"Muistelen lämmöllä viulunsoiton opintoja Juha Kankaan ja Anna-Liisa Fordellin opastuksella, Kaustisen kavalkadien ohjauksia sekä yhteistyötä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa: KPKO kantaesitti 1990 Kreeta Haapasalosta kirjoittamani ja Pekka Jalkasen säveltämän oopperan Seitsemän huivia. Se tapahtuma kuuluu elämäni tähtihetkiin. Harvinaista herkkua oli myös työ säveltäjä P-H Nordgrenin perustaman Kaustisen kamarimusiikkiviikon taiteellisena johtajana 2006-2009."

Janne Virkkala

Janne Virkkala aloitti sellonsoiton Keski-Pohjanmaan musiikkiopistossa ja jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemiassa, mistä hän on valmistunut musiikin maisteriksi. Lisäksi hän on osallistunut lukuisille mestarikursseille Iso- Britanniassa opettajinaan mm. Steven Isserlis ja Steven Doane.

Vuosina 1993- 2009 Virkkala toimi soolosellistinä Norrlannin Oopperan sinfoniaorkesterissa Uumajassa Ruotsissa. Hän on myös vieraillut soolosellistinä useissa Ruotsin orkestereissa sekä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterissa ja osallistunut kiertueille mm. Japaniin, Kiinaan, USA:han, Englantiin, Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Itävaltaan. Hän on tehnyt nauhoituksia Ruotsin radiolle mm. pianisti Mattias Holmströmin kanssa sekä triona klarinetisti Bengt Sandströmin liityttyä joukkoon sekä konsertoinut useissa eri kamarimusiikkikokoonpanoissa Suomessa ja Ruotsissa.

Virkkala on esiintynyt solistina Nuorten solistien konserteissa sekä Radion Sinfoniaorkesterin että Kokkolan orkesterin kanssa, sekä myöhemmin Norrlannin Oopperan orkesterin, Dala Sinfoniettan ja Dalarnas Orkesterföreningenin ja Vaasan kaupunginorkesterin kanssa. Kotimaahan paluun jälkeen työpaikkoja ovat olleet Jakobstads Sinfoniettan sellisti 2009-2012, Vaasan kaupunginorkesterin soolosellisti 2011- 2014 ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin sellisti 2015 alkaen. Hänen instrumenttinsa on englantilainen William Forster vuodelta 1780.

Siiri Virkkala

Siiri Virkkala aloitti viulunsoiton 3-vuotiaana isänsä Mauno Järvelän opastuksella jatkaen kouluiässä opintoja Reijo Tunkkarin, sekä ammattiopinnoissa Ari Angervon ja Jennifer Nuttal-Wolfin oppilaana. Viimeistellessään opintonsa musiikkipedagogiksi Svenska Yrkeshögskolan Noviassa hän perehtyi myös vanhaan musiikkiin ja barokkiviulunsoittoon, opettajinaan Kreeta-Maria Kentala, Petteri Pitko ja Lauri Pulakka. Aikaisemmin Virkkala on työskennellyt viulistina Norrlannin Oopperan Sinfoniaorkesterissa Uumajassa, Ruotsissa, sekä Keskipohjanmaan Kamariorkesterissa. Hän on vaikuttanut myös periodisoittimia käyttävien Barocco Borealen ja Rantatiekvartetin riveissä. Nykyään Virkkala toimii viulunsoitonopettajana Perhonjokilaakson kansalaisopistossa sekä Keskipohjanmaan konservatoriossa. Oman pitäjän vahva musiikkiperinne näkyy ja kuuluu Virkkalan arjessa hänen ohjatessaan Näppäreitä sekä kotipaikkakunnallaan Kaustisella, että kesä- ja viikonloppukursseilla niin eripuolilla Suomea  kuin ulkomaillakin. 

Kaustisen kirkkokuoro

Kaustisen kirkkokuoro on noin 25 laulajasta koostuva seurakunnan kuoro, jota johtaa kanttori Heli Huuki. Kuoro on rekisteröity vuonna 1972 Markku Vuoren tullessa Kaustiselle kanttoriksi. Kuorotoimintaa seurakunnassa on ollut jo paljon ennen sitä. Nuorisoliiton kuoro perustetiin vuonna 1916. Jonkinlaista kuorotoimintaa lienee ollut jo 1800-luvun loppupuolella. Kirkkokuorolla on siis pitkät perinteet. Kuoro tunnetaan erityisesti tulkinnoistaan Konsta Jylhän ja Viljami Niittykosken lauluista. Kuoron ohjelmistossa on monipuolisesti niin perinteistä kuin uudempaakin kirkkomusiikkia. Kuoro palvelee ja konsertoi säännöllisesti seurakunnan tilaisuuksissa.